Mmm. Mä oon tajunnu tässä parin päivän aikana pari asiaa itsestäni. Mä olen ihan helvetin omistushaluinen ja tuun helposti mustasukkaseksi. Jos mun paras kaveri (kutsuttakoon häntä vaikka Höyheneksi) puhuu mun kullalle, tulen siitä mustasukkaiseksi ja tekisi mieli mennä nurkkaan itkemään. Kerrotaan vaikka esimerkkitilanne parin päivän takaa. Olimme porukalla Höyhenen luona. Kullalle tuli kylmä, ja tarjosin mun hupparia sille ja kullan paras kaverikin tarjosi huppariaan. Kulta sanoi ettei tarvitse, mutta kun Höyhen tarjosi huppariaan, se kelpasi. Tuli niin tyhmä ja tyhjä olo että muutuin poissaolevaksi. 
En tiedä mitä tää on, luotan kyllä mun kultaan täysin. Mä tiiän mitä mieltä se on pettämisestä ja tiiän myös ettei se koskaan voisi pettää mua. Ja tiiän ettei Höyhen tekis mulle mitään sellasta. Mutta silti.. mikä mua vaivaa?
Nyt oon alkanut harrastaa tota kuristamista viiltelyn ohella. En oo vielä uskaltanu tajua kankaalle kuristaa, mutta se tuntuu ihanalle, kun näkökenttä hämärtyy ja jalat pettää alta. Sitten kun irrottaa niistä nyöreistä, joka puolelle pistelee ja kurkku on ihan punanen.
Tänään alotan taas nälkäkuurin pitämisen. Tai oikeestaan vasta huomenna, kun on koulua ja siellä voi olla kunnolla syömättä. Mä oon syönyt koko viikon liian paljon ja painan jo 45!!!!!!!! Mä pidän nälkäkuurin niin kauan, että painan 42.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti