Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuristaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuristaminen. Näytä kaikki tekstit

9.12.12

Lights out

Mmm. Mä oon tajunnu tässä parin päivän aikana pari asiaa itsestäni. Mä olen ihan helvetin omistushaluinen ja tuun helposti mustasukkaseksi. Jos mun paras kaveri (kutsuttakoon häntä vaikka Höyheneksi) puhuu mun kullalle, tulen siitä mustasukkaiseksi ja tekisi mieli mennä nurkkaan itkemään. Kerrotaan vaikka esimerkkitilanne parin päivän takaa. Olimme porukalla Höyhenen luona. Kullalle tuli kylmä, ja tarjosin mun hupparia sille ja kullan paras kaverikin tarjosi huppariaan. Kulta sanoi ettei tarvitse, mutta kun Höyhen tarjosi huppariaan, se kelpasi. Tuli niin tyhmä ja tyhjä olo että muutuin poissaolevaksi. 

En tiedä mitä tää on, luotan kyllä mun kultaan täysin. Mä tiiän mitä mieltä se on pettämisestä ja tiiän myös ettei se koskaan voisi pettää mua. Ja tiiän ettei Höyhen tekis mulle mitään sellasta. Mutta silti.. mikä mua vaivaa?

Nyt oon alkanut harrastaa tota kuristamista viiltelyn ohella. En oo vielä uskaltanu tajua kankaalle kuristaa, mutta se tuntuu ihanalle, kun näkökenttä hämärtyy ja jalat pettää alta. Sitten kun irrottaa niistä nyöreistä, joka puolelle pistelee ja kurkku on ihan punanen.

Tänään alotan taas nälkäkuurin pitämisen. Tai oikeestaan vasta huomenna, kun on koulua ja siellä voi olla kunnolla syömättä. Mä oon syönyt koko viikon liian paljon ja painan jo 45!!!!!!!! Mä pidän nälkäkuurin niin kauan, että painan 42.

5.12.12

This is just piece of me

Koulu-uinnit... hrrrrrr. Se vähäinenki huomio mun jaloille oli jo liikaa. Meinasin alkaa itkee kun jouduin riisumaan housut. Onneksi ainoo kommentti tuli mun läheiseltä ihmiseltä joka on yksi niistä 5 jotka tietää. Opettajakaan ei välittäny asiasta vaikka kaikki arvet ja haavat näkyy vaan selvemmin kun ne on kastunu.

Mä alan olee nyt kovasti viiltelyä vailla. Eilen tein 4 pientä viiltoa käteen, koska en uskalla painaa jostain syystä mattoveitsellä kovaa. Oon nyt tähän mennessä pölliny koulusta 3 mattoveitseä ahdistuksen takia. Kaipaan taas niin vitusti terottimen teriä. Mutta mä en haluis pettää mun poikaystävän luottamusta neljättä kertaa viiltelemällä. Tuntuu pahalta, ettei mun anneta viillellä, muttei silti keksitä toista keinoa purkaa ahdistusta. Kyllä mä toisaalta ymmärrän mun kullan huolta mun itsetuhoisuudesta. Kyllä mäkin olisin huolissani siitä. Muttakun mulle väitetään, että mua ymmärretään, niin miksi helvetissä se sitten pitää kieltää? 

Opin eilen illalla uuden jutun. Kuristan jalat alta jollain nyöreillä. Tästä tulee mulle varmaan yks uus itsetuhoisuuden muoto lisää. Eipä se kai haittaa, taidan mä silti yhtä sairas olla.