Näytetään tekstit, joissa on tunniste itseinho. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste itseinho. Näytä kaikki tekstit

27.10.13

The hardest mistakes

Olen viillellyt 4 vuotta. 
Ensimmäiset kaksi vuotta hyvin satunnaisesti, kokeilunhaluisia pintanaarmuja.
Seuraava vuosi alkoi jo olla aikaa, jolloin viiltely toi helpotusta omien ahdistuksen ja epätoivon tunteiden keskelle.
Terään oli helpompi tarttua, kun siihen liittyi voimakkaasti jotain hyvää.
Oli se tunne sitten ahdistus, suru, pettymys, häpeä, niin terä oli aina valmis helpottamaan oloa.
 Vajotessani yhä syvemmälle, alkoi viiltely olla joka päiväinen huvi.
Se alkoi olla pakkomielteistä. 
Viilsin monta kertaa päivässä.
Herätessäni, koulun vessassa, suihkussa, sängyssä ennen nukahtamista.
Koko ajan oli paha olo ja terän täytyi olla valmis milloin vain.


Mä oon joutunut mun vanhempien takia rajoittamaan liikaa.
Reidet on ainoa paikka, johon uskallan viiltää.
Porukat tarkistaa säännöllisesti sääret ja käsivarret.
Käsiin ja sääriin en ookkaan kesäloman jälkeen viiltänyt.
Vaikka tekis niin pirusti mieli, en voi.
Onneksi mulla on sentään yks paikka.
Mä en pystyis luopumaan terästä kokonaan.

18.10.13

Take one last breath

Mikään ei tunnu tekevän mua täällä enää onnelliseksi.
Aina joku on pielessä.
Rintakehässä velloo se sama olo, tuska, ahdistus, epätoivo.
Sama olo kun herään siihen asti kunnes nukahdan.
Tai sitten mä en tunne mitään, en välitä mistään.
Kaikki on samantekevää 
 Miksi mun pitäis uskoa että asiat kääntyy vielä paremmin päin?
Niin ei ole ikinä ennenkään käynyt.


6.10.13

Breaking point

Paha olo kasautuu.
Mä tuun olemaan yksin. 
Kukaan ei osaa auttaa vaikka haluais.
Se ajatus raastaa niin vitun paljon.

Viitelen nykyään taas huolettomasti.
Mua ei oikeestaan jaksa kiinnostaa, joudunko mä laitokseen.
Ihan sama, en välitä.
Kaikki tuntuu muutenkin niin samantekevältä.


29.9.13

Chelsea smile

Kylpyhuone näyttää tänään erilaiselta.
Voisi kuvitella, että jokin pieneläin on saanut loppunsa siellä.
Se on yrittänyt paeta epätoivoisesti, yrittänyt kiivetä kylpyammeen reunoja pitkin ylös, kuitenkaan onnistumatta siinä.
Verta on eripuolilla kylpyammetta, jossakin enemmän ja jossakin vähemmän.
Mutta se ei ole eläin.
Se on vain eksynyt tyttö pelastamassa itseään pahalta.



22.9.13

Northern lights

Mä en jaksa katella mun läskejä enää, joten alan laihduttaa taas.
Mä oon pariin otteeseen miettinyt, kehtaanko mä ikinä julkistaa tämän hetkistä painoa.
Voin sanoa että se on ihan järkyttävän paljon. 
En ole tehnyt sen eteen mitään puoleen vuoteen.
Painan tällä hetkellä 48 kiloa!!!!
 Toi luku saa mut ihan sekasin, mä en totu siihen, että mä painaisin enemmän kuin 45 kiloa. 
Toisaalta jos mietitään, kolme kiloa ei ole paljon.
Mutta mulle se on ihan helvetillisen paljon ja oon valmis tekemään mitä tahansa päästäkseni tosta eroon.

Alan laittamaan kroppakuvia ittestäni, ihan vaan omaksi motivaatioksi. 
Muokkasin tota sen verran, että arvet jää enimmäkseen piiloon yms.
Joten tässä tää järkyttävä 48 kilon paino.. Voisin oksentaa.


18.9.13

Heart vs. beats

Nyt on syksy. Aurinko ei paista enää, vaan on kylmää ja sataa.
Illat hämärtyy puolet nopeammin kuin kuukausi sitten.
Mutta se ei haittaa, mä pidän siitä, rakastan sitä.
Outoa ajatella, että mä rakastan yli kaiken tätä aikaa millon tunnen mun pahan olon palaavan.
Ehkä tää on vaan sitä tuttua ja turvallista mulle. Jotain, miten tunnen olevani oma itseni. 
Ehkä mua ei vaan ole luotu onnelliseksi.
Mulla oli älyttömän stressivapaata ja huoletonta aikaa vielä vähä aika sitten.
Mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan.


22.6.13

Born to lose

Eilen tosiaan oli vähän huonompi ilta..
Ei tänäänkään paljoa parempi, mutta ei kuitenkaan tarvii puhua ton tapasia.

Ahdistaa. Se tietoisuus siitä kuinka tuhoan itteäni. Hukutan itteni jonnekkin syvään pimeyteen. Se ajatus "Ehkä kelpaan pienempänä, kevyempänä, täydellisempänä"
Ajatus siitä, kuinka teen mitä vaan ollakseni pienempi, tiedostaen kaiken paskan siihen liittyen. Niimpä, siitä tulee vaan enemmän paskaa niskaa kuin hyötyä. Yhden päivän ilo numeron pienentyessä siitä hinnasta, että voin muuten huonosti, enkä anna ajatustakaan millekkään muulle.
Niin ristiriitaisia ajatuksia taas..

Onneksi oon jaksanu jaksanu käydä lenkeillä ja tehä lihaskuntoa! Jotain positiivista edes.. yritän alkaa myös valvomaan vähän syömisiä.



21.6.13

Hospital for souls

Angstivarotus.
Masentaa niin vitusti että voisin viiltää itteni hengiltä. 
Ja niin vitun mitättömästä syystä, että siitäkin lisää syytä viiltää.

 

19.5.13

Alligator blood

Inhoon tätä tunnetta. Inhoon olla ällöttävä.
Mä todellakin painan tällä hetkel ihan helvetin paljon liikaa. Niin paljon, etten ees kehtaa sitä tänne kertoa. 
Miten ihminen voi olla näin saamaton. 
Mä inhoon mun ulkomuotoo, mun läskejä, kaikkea ja silti vaan mussutan ja mussutan. Huoh..


30.3.13

Aftermath

Inhoan tätä mikä musta on tullut. Oon kuin kivi. Ihmiset luulee ettei mikään liikuta mua millään tavalla. Hassua kun sitä ei edes tajua kuin vasta pitkän ajan päästä. Millon mä tälläseks oon muuttunut? Mä oon tässä melkeen vuoden sisällä työntänyt pikkuhiljaa ihmisiä ulos mun kehän sisältä. Jopa mun perheenjäseniä. Tuntuu niin pahalle. Pelottaa että ne luulee etten oikeesti välitä niistä. Enkä silti osaa tehä mitään korjatakseni asiaa. Oon tyly ihan häikäilettömästi, enkä ite edes tajua sitä. Mä olen ihan sulkeutunut mun kuoreen ja elän melkeen omassa maailmassa. Mä oon ollut valmis hylkäämään kaiken muun oman prosessin takia. Oksettaa. En halunnut että se menis näin. Haluan vaa suojella kaikkia läheisiä itteltäni, ettei ne vaan ikinä saa tietää kuka mä oon.
Mä edistyn, kunhan muut ei sotke mun kuvioita.


20.3.13

Never too late

Mulla on tosi ristiriitaiset fiilikset. Hyvinä päivinä ajattelen "Mä oon hyvä tälläisenä, eihän musta ees vaatteiden läpi huomaa masua tai muuta, en mä tahdo pilata mun elämää laihduttamisella" ja sitten useimmiten kaikki mahdolliset äänet mun sisällä huutaa siitä kuinka iso ja ruma oon ja on pakko laihtua. Mä en tiiä mitä mun pitäis uskoa. Mä haluan enemmän olla laiha, pieni, kaunis. Silti välillä kuulostaa järkevämmältä olla laihduttamatta ja elää onnellista elämää. Muttakun mä en ole onnellinen näin. Uskon, että oon onnellinen pienenä. Miksei mun pää suostu ymmärtämään sitä seikkaa? Mulla lahoo pää näiden ajatusten kanssa. Haluisin nykyään vaan nukkua. Se varmaan onnistuisikin helposti, nykyään nukuttaa kokoajan.


Muuten! Kesä on tulossa ja te jotka ootte viilelly jalkoihin, aijotteko kulkea koko kesän farkkulinjalla vai uskallateko kulkee shortseissa ym? D:

18.3.13

Alias

Rehellisesti sanottuna tää mennyt viikko siis viimeset seitsemän päivää on mennyt ihan päin vittua. Missä helvetissä olet itsekuri ja motivaatio? Kyllä täältä pohjalta silti vielä noustaan! Tää nyt on vaan tällänen pikapäivitys että kaikki tietää etten oo kadonnut täältä mihinkään. Kirjottelen tän viikon aikana, viimeistään perjantaina.

Voisin tähän laittaa vaikka kuvan joka hieman hämmensi. Jep..


11.3.13

Sluts get guts

Raiskasin ulkoasuu ja jatkan vielä tänään. Lyhensin myös tota blogin nimeä koska halusin jotain vaihteluu siihen samaan tylsään.
 
Sitten toisiin asioihin. Huomenna olisi sitten eka käynti siellä nuorisopolilla. Pelottaa ihan liikaa ku en tiiä yhtään mitä siellä käydään läpi. En myöskään osaa täyttää noita lappuja..

Tänään oon syönyt 600-700 kaloria..hyh. Taas vaihteeks tää läskipalleroahdistus. Mun pitäis saada jotkut tarkat säännöt ja joku jonka kanssa noudattaa niitä. En muuten osaa kontrolloida itteeni ollenkaan ja mun on vaikee hahmottaa mitkä syömiset on ok ja mitkä ei. Monesti tulee sellanen "ei se nyt haittaa jos yhen otan" ja oonki ottanu sitte vähän enemmän ku oli tarkotus. Huoh. Olis paljon helpompaa jos vaikka tapahtuis jotain kamalaa että ruokahalu katois kokonaan. Toisaalta ei tollastakaan saisi toivoo.




7.3.13

Aerials

Hahahaaa kalorit ylitti varmaan reippaasti 500. Mulla on kunnon menkkaturvotus ja paino nousee vaikken syö mitään, anteeks? Motivaatio oli tänään ihan nollassa, koska ei mitään tulosta siitä etten syö ja liikun kumminkin suht paljon. Huoh, läskipalloahdistus. Tässä on muutenkin toisia juttuja mukana, että tarpeeks paha olo ois ollu ilman tän päivän epäonnistumista. Jes ihanaa, sinne polille ens viikon tiistaina tälläsenä pallona♥ Tottakai yritän huomenna uudestaan, mutta luultavasti vain paino nousee ja turpoan enemmän. Noh, jatkan kunnolla sitten menkkojen jälkeen. Tsemiä kaikille muille!


3.3.13

Chaos lives in everything

Viiltelin pitkään aikaan. Se tuntui yhtä hyvältä kun muistinkin, Yhtä vapauttavalle ja siltä että oon elossa. En oo enää varma, haluunko päästää irti.

Mun täytyy pystyy olemaan ens viikko jollain superdieetillä! Tarkotan nyt tolla vaan sitä, ettei lipsahduksia saa tulla. Nyt joku tsemppaa mun kanssa koko vitun ens viikon ja ilmottautuu mulle!!

Oon nyt ihan tosissani, jos joku haluu yrittää mun kanssa viikon ihan kunnolla nii otan mielellään jonku messiin!

27.2.13

Candyland


Miksen mä kirjota enään koskaan? Ihan vaan siksi, ettei mulla oo voimia siihen, eikä täällä päässä oo tapahtunut mitään uutta. Kirjottaisin heti jos vaan tulis jotain kirjotettavaa. Tääkin postaus on vaan paskan jauhantaa. Mun päivät menee siinä miten ennenkin ja ainoa asia mitä on tapahtunu on lihominen. Mä oon valehtelematta lihonu 3 kiloa takasin, koska mulla ei oo minkäänlaisia voimia laihduttaa. Stressi painaa taas päälle koulusta ja laihdutuksesta. Tarviin thinspoa ja motivaatiota siihen hommaan ja äkkiä! Lupaan kirjottaa viimeistään ensimmäisen poliklinikkakäynnin jälkeen!


6.2.13

My homies still

Hups. Mä en oo kirjottanu melkeen viikkoon. Ja ihan yksinkertaisesti siks, ettei mulla ole vieläkään mitään asiaa. Mä en totta puhuen ees muista maanantaita kauheen hyvin. Tuntuu niikun olisin vaan nukkunu koko päivän. Mulla on myös ollut paljon muuta mietittävää ku paino, joten vaa'alla en oo edes uskaltanut käydä. Toivottavasti tulis nyt pian jotain kirjottamisen arvosta. Aika tuntuu valuvan käsistä ja hupsista vaan en ookkaan kirjottanut blogiin vielä. Öitä rakkaat, luen silti teijän blogeja vaikken ite kirjottelekkaan niin aktiivisesti :3


30.1.13

Deep within

Viiltelin. Oon nii toivoton. Miksen vaan voi lopettaa. Tulis nyt ees se aika sinne nuorisopoliklinikalle..


 Jotain positiivista. Mun paino kävi eilen 41 puolella. Tosin, se kesti vaan hetken, mutta silti. Ehkä kohta saisin painoksi jotain 41 alkavaa. En ole yli vuoteen painanut 42. Eikä sekään enää riitä, ei tietenkään, mitä edes luulin. Ehkä se 41 sitten riittää. Siihen mä nimittäin pyrin nyt. Mä lupaan kirjotella heti enemmän, kun jotain kiinnostavaa tapahtuu.
Tällä viikolla paastoan.



22.1.13

Make it rain

Tarviin thinspoa nyt enemmän ku mitään. Tarviin myös oman vaa'an. Ahdistaa niin helvetisti. Haluun pois.