Born to lose

Eilen tosiaan oli vähän huonompi ilta..

Ei tänäänkään paljoa parempi, mutta ei kuitenkaan tarvii puhua ton tapasia.

Ahdistaa. Se tietoisuus siitä kuinka tuhoan itteäni. Hukutan itteni jonnekkin syvään pimeyteen. Se ajatus "Ehkä kelpaan pienempänä, kevyempänä, täydellisempänä"

Ajatus siitä, kuinka teen mitä vaan ollakseni pienempi, tiedostaen kaiken paskan siihen liittyen. Niimpä, siitä tulee vaan enemmän paskaa niskaa kuin hyötyä. Yhden päivän ilo numeron pienentyessä siitä hinnasta, että voin muuten huonosti, enkä anna ajatustakaan millekkään muulle.

Niin ristiriitaisia ajatuksia taas..

Onneksi oon jaksanu jaksanu käydä lenkeillä ja tehä lihaskuntoa! Jotain positiivista edes.. yritän alkaa myös valvomaan vähän syömisiä.