Chelsea smile

Kylpyhuone näyttää tänään erilaiselta.

Voisi kuvitella, että jokin pieneläin on saanut loppunsa siellä.

Se on yrittänyt paeta epätoivoisesti, yrittänyt kiivetä kylpyammeen reunoja pitkin ylös, kuitenkaan onnistumatta siinä.

Verta on eripuolilla kylpyammetta, jossakin enemmän ja jossakin vähemmän.

Mutta se ei ole eläin.

Se on vain eksynyt tyttö pelastamassa itseään pahalta.

Northern lights

Mä en jaksa katella mun läskejä enää, joten alan laihduttaa taas.

Mä oon pariin otteeseen miettinyt, kehtaanko mä ikinä julkistaa tämän hetkistä painoa.

Voin sanoa että se on ihan järkyttävän paljon. 

En ole tehnyt sen eteen mitään puoleen vuoteen.

Painan tällä hetkellä 48 kiloa!!!!

 Toi luku saa mut ihan sekasin, mä en totu siihen, että mä painaisin enemmän kuin 45 kiloa. 
Toisaalta jos mietitään, kolme kiloa ei ole paljon.
Mutta mulle se on ihan helvetillisen paljon ja oon valmis tekemään mitä tahansa päästäkseni tosta eroon.

Alan laittamaan kroppakuvia ittestäni, ihan vaan omaksi motivaatioksi. 
Muokkasin tota sen verran, että arvet jää enimmäkseen piiloon yms.
Joten tässä tää järkyttävä 48 kilon paino.. Voisin oksentaa.

Heart vs. beats

Nyt on syksy. Aurinko ei paista enää, vaan on kylmää ja sataa.

Illat hämärtyy puolet nopeammin kuin kuukausi sitten.

Mutta se ei haittaa, mä pidän siitä, rakastan sitä.

Outoa ajatella, että mä rakastan yli kaiken tätä aikaa millon tunnen mun pahan olon palaavan.

Ehkä tää on vaan sitä tuttua ja turvallista mulle. Jotain, miten tunnen olevani oma itseni. 

Ehkä mua ei vaan ole luotu onnelliseksi.

Mulla oli älyttömän stressivapaata ja huoletonta aikaa vielä vähä aika sitten.

Mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan.

Made of gold

Mitä vittua, olenko muka oikeesti kirjottanut viimeks kuukaus sitten? Aika menee niin pirun nopeaa..

Mutta mitäs oonkaan tänne viimeksi sekavissa ajatuksissani kirjottainut?

Elikkäs ensinäkin oon luvannut infota teitä mun painosta, kalorisuunnitelmasta sun muusta.

En noudattanut kalorisuunnitelmaa päivääkään, unohin sen jo ennen ensimmäistä iltaa. Tästä huomaa miten huipussaan mun motivaatio on.. not. Paino on pysynyt suunnilleen samassa lukemassa, mitä en vieläkään kerro. Ehkä kuitenkin ajottain yläkantissa..

Syitä miksen oo kirjottanut on monia. Mun elämässä on tapahtunut paljon asioita sekottavia asioita, joita en kuitenkaan voi mainita täällä, ihan vaan tunnistusvaaran vuoksi. Mulla ei myöskään oo sitä motivaatiota kunnolla tehdä mun järkyttävän isolle painolle mitään. Viiltely on myös loppunut seinään mun vanhempien uhkauksen takia. Ei, mä en oo silti lopettanut lopullisesti. Nyt on vaan aika, jolloin en halua riskeerata mun kotona asumista. 

Näistä asioistahan mun kirjotukset koostuu, joten ei ole ollut kirjotettavaa? 

Mulla on ollut älyttömän huonoja sekä hyviä päiviä tässä kuukauden aikana, joista ei ole ollut tarvetta tai turvallista kuitenkaan kirjoittaa täällä.

On mulla silti jotain uutta kerrottavaa, vaikkei kovin hetkauttavaa. 

Aloitin viime viikolla psykologikäynnit kesän tauon jälkeen, tosin eri psykologin luona. Oon käynyt uuden luona vasta kerran, mutta tää ihminen vaikuttaa paljon mieluisammalta psykologilta, kuin edellinen. Tää uusi pitää keskustelua yllä paremmin, eikä kysele tyhmiä.