Born to lose

Eilen tosiaan oli vähän huonompi ilta..

Ei tänäänkään paljoa parempi, mutta ei kuitenkaan tarvii puhua ton tapasia.

Ahdistaa. Se tietoisuus siitä kuinka tuhoan itteäni. Hukutan itteni jonnekkin syvään pimeyteen. Se ajatus "Ehkä kelpaan pienempänä, kevyempänä, täydellisempänä"

Ajatus siitä, kuinka teen mitä vaan ollakseni pienempi, tiedostaen kaiken paskan siihen liittyen. Niimpä, siitä tulee vaan enemmän paskaa niskaa kuin hyötyä. Yhden päivän ilo numeron pienentyessä siitä hinnasta, että voin muuten huonosti, enkä anna ajatustakaan millekkään muulle.

Niin ristiriitaisia ajatuksia taas..

Onneksi oon jaksanu jaksanu käydä lenkeillä ja tehä lihaskuntoa! Jotain positiivista edes.. yritän alkaa myös valvomaan vähän syömisiä.

Hospital for souls

Angstivarotus.

Masentaa niin vitusti että voisin viiltää itteni hengiltä. 

Ja niin vitun mitättömästä syystä, että siitäkin lisää syytä viiltää.

 

Evil in a closet

Kaikki sairaat ajatukset on alkanu punomaan juuriaan mun päähän uudestaan. 

Mä tahdon taas viiltää, ihan vaan siitä viiltämisen ilosta.

Mä tahdon laihduttaa keinolla millä tahansa, mä haluan olla pieni, kevyt, kaunis. 

Osaan vielä sanoa ei. Silti pelkään, että ne ajatukset saavat musta vallan. 

Mä en haluu kohdistaa mun kaikkia ajatuksia kaloreihin ja liikkumiseen. Mulla ois kerranki mahdollisuus keskittyä täysin muihin ihmisiin ja ylipäätään muuhun maailmaan. 

En halua olla sairas. Niin sairas.